Mangusti

Facebookissa kiertää "arkihaaste", jossa ideana on julkaista viiden päivän ajan jokin kuva omasta arjestaan, sekä mahdollisesti samalla haastaa joku toinen käyttäjä tekemään saman. Julkaisin eilen illalla osana omaa haastettani kuvan osasta kirjomaani kuviota, ja muutama kaveri alkoikin heti ihmettelemään, että mikä ihme kuvassa oikein on. Ja kuten olin toivonutkin, vanhin siskoistani oli tajunnut heti kuvassa olevan mangustin! Enpä muista, mistä hänen ihastuksensa mangusteja kohtaan on syntynyt, mutta jo pidemmän aikaa hänelle on aina lähetetty hassuja kuvia tai videoita mangusteista, ja taisipa hänen joulukortissaankin olla tonttuhattupäinen mangusti. Syy, miksi nyt aloin kirjomaan mangustia, oli hänen syntymäpäivälahjansa, jonka saan toimitettua hänelle tänään.

Kyselin aiemmin viikolla, olisiko hänellä jotain toiveita, ja reilun kokoiselle pussukalle olisi kuulemma aina käyttöä. Jahkailin taas pitkään kuvioiden ja värien kanssa, kunnes päädyin kokeilemaan uuden 6D Premier -ohjelmiston PhotoStitch -ohjelmaa. Ohjelmassa saa siis valokuvan pohjalta tehtyä erilaisia kirjontakuvioita, ja halusin itse kokeilla tuollaista lineaarista kuviota, johon ei tulisi kymmeniä eri värejä ja tuhansia tikkejä.

Ohjelmaa oli todella helppo käyttää, sillä vaiheet etenivät selkeästi ja itse piti vain päättää mm. kuvion koko, mahdollinen rajaus, sekä tietysti lopullisen kuvion tyyli.

Valitsin lineaarisen tyylin, jotta kuviosta tulisi yksivärinen ja myös melko yksinkertainen. 

Kokeilin muutamia eri vaihtoehtoja, mutta lopulta spiraali-kuvio oli mielestäni hauskimman näköinen. Spiraalinen tiheyttä pystyi muuttamaan todella harvasta melko tiheäksi.

6D -ohjelmassa on toimintona "Life View" -näkymä, jossa kuviota voi katsella mahdollisemman luonnollisena, ja uutena parannuksena on vielä mahdollisuus kääntää kuviota eri suuntiin. Spiraalikuvio elääkin aika lailla, kun sitä katselee eri suunnista.

Valmis kuvio siirtyi tikulla creative 3.0:aan, ja kirjonta alkoi. Kankaaksi valitsin napakan, luonnonvalkoisen puuvillakankaan, sillä ajattelin kuvion erottuvan siitä parhaiten. Toki vaalea pussukka on arka likaantumaan, mutta eipä se ole niin vakavaa. Kirjonta eteni hauskasti spiraalina kuvion keskikohdasta alkaen.

Kirjontakuvioon olisi voinut valita valmiit reunukset, mutten tehnyt niin. Päädyin vähän kokeilun kautta ompelemaan valmiiseen kirjontaan kuitenkin reunatikkauksia, sekä tavallisella suoralla että vahvistetulla/paksummalla suoraompeleella. Ompeleet ovat tarkoituksella hieman vinoja ja alkavat eri kohdista, sillä tuosta kuviosta tuli mielestäni vähän käsinluonnostellun näköinen, ja ajattelin "vapaalla kädellä" tehtyjen linjojen sopivan siihen kivasti.

Vuorikankaaksi nappasin sohvatyynyistäni jäänyttä Ikean puukuvioista puuvillaa, ja vetoketju (sekin omista jemmoistani) on muovinen hammasvetoketju. Ompelin myös vetoketjuun päällitikkauksiksi parit erivahvuiset tikit, ja edelleen hieman epäsuorina.

Musta vetoketju näytti kehystävän valkoista kuviota niin hyvännäköisesti, että halusin myös sivusaumoihin jotain tummaa. Päädyin huolittelemaan sivusaumat puuvillavinonauhalla niin, että toiseen sivuun ompelin nauhan oikeaoppisesti kaksinkerroin, ja toiseen sivuun kaksi nauhaa päällekkäin, jotta siitä tuli leveämpi.

Pussukasta tuli mielestäni todella onnistunut, ja erilaiset tikkaukset sopivat siihen hyvin. Pitäisi vaan useamminkin kokeilla erilaisia ompeleita ja yhdistelmiä, eikä pitäytyä aina tutuissa ja turvallisissa millitikeissä ja siisteissä huolitteluissa.

Pussukka lähtee nyt siskoni luokse Newburyyn, ja uskon hänen ilahtuvan (=päästävän aikamoisen naurunremakan) nähdessään tuon mangustin. Joskin yllätys taitaa jo paljastua tämän päivityksen myötä, sillä paketti saapunee hänelle vasta illalla.. Toivottavasti mangusti ilahduttaa pitkiä työpäiviä ja muistuttaa minusta: sanotaan, että viisaat mielet ajattelevat samalla tavalla, mutta meillä samanmielisyys ilmenee ennemminkin kummallisina tapoina tehdä tiettyjä asioita tai vaikka sitten ihastuksena mangusteihin.