maanantai 30. kesäkuuta 2014

Kikalle

Siskoni viettää huomenna syntymäpäiviään, jonka johdosta perheemme on jahkaillut jo pidemmän aikaa hänelle sopivaa lahjaa. Koska hän muun muassa harrastaa pihansa laittamista ja hoitaa omaa viljelyspalstaansa, josta löydän usein itsenikin talkoilemassa, päädyimme siihen, että tämän harrastuksen huomioiminen olisi hänelle varmasti mieluisaa. Kokosimme perheeni kanssa lahjakortin, jonka siskoni saa sitten käyttää parhaaksi katsomallaan tavalla pihan tai palstan hoitoon.

Lupauduin hoitamaan lahjakortin, ja pitihän siihenkin kokeilla jotain kirjontaa. Tein jouluksi muutamia vastaavia lahjakorttipohjia, mutta tähän halusin löytää teemaan sopivaa kuviointia. 6D -ohjelmistossa on hauskoja, isoja Super Design -kuvioita, joista valitsin muutamat vihannekset kortin reunoille. Muutin kehän kooksi suunnittelemani kortin mitat, ja täytin sitten kehän reunat rehuilla. Fontiksi valitsin pitkästä aikaa Puffy Foamia käyttävän fontin, Scribe Foam 30-50mm, jotta teksti erottuisi pohjasta hieman paremmin.


Leikkasin korttihuovasta sopivan kokoisen palan, jonka kiinnitin kehälle pingotettuun tukikuituun liimasprayllä. Harsinnalla varmistin, että pala pysyy kiinni kirjonnan aikana.


Ensin kirjoin samalla vihreällä porkkanan naatit ja tekstit, ja tietysti niin, että fonttien kohdalle laitoin puffy -levyä ennen satiinitikkausta. Puffy -levy jäi hieman näkyville kirjonnasta, joten valitsin väriksi keltaisen fonttisävyn ollessa vaalea vihreä. Paras vaihe on ehdottomasti se, kun saa nyppiä ylimääräiset muruset puffyä pois ja kirjaimet jäävät hauskasti koholle!



Vielä vähän väriä porkkanoihin ja purjoihin, sitten valmis työ liimalla kiinni korttipohjaan ja kuoreen. Lahjakortista tuli kiva vieminen huomisiin juhliin, ja toivottavasti siskoni ilahtuu siitä. 





Koska hän kuitenkin heti tiistaina tulee kurkkimaan tänne (kiellettyäni häntä enää tänään tsekkaamasta päivityksiäni), toivotanpa täälläkin onnea jo kolmekymppiselle Kikka-siskolleni. Vaikka välillä siskoille sopivaan tyyliin rähistään ja ollaan muka kovinkin närkästyneitä jostain, olisi elämäni aika paljon tylsempää ilman tätäkään siskoani. Paljon onnea Kikka!


keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Kesä ja kärpäset


Sään puolesta ei tätä vuodenaikaa tahdo tunnistaa kesäksi, mutta kai se on kalenteria uskominen. Vietin juhannuksen pitkästä aikaa perheeni ja hyvien ystävieni kanssa omalla mökillämme, jossa onkin tänä vuonna uuden saunan rakentamistalkoot. Vaikka osa viikonlopusta meni hirsiä kantaessa, ehdimme viettämään mökillä myös paljon odotettua vapaa-aikaa. Suunnittelimme edellisenä viikonloppuna mökille muutamat uudet verhot, jotka sain ommeltua ja kirjottua mukaan juhannukseksi.

Äitini on vuosia sitten ostanut muutamia puuvillakankaita ajatuksenaan tehdä mökille uudet sohvanpäälliset, mutta sohva on sittemmin jo vaihtunut kokonaan uuteen. Hyödynsimme kangasvarastoja tekemällä beige-sinivalkoraitaisesta kankaasta yhteen aittaan uudet pitkähköt verhot, ja huussiin vaaleammasta ruutukankaasta verhot, jotka vielä koristelin kirjomalla.


Aitan verhot tehtiin vanhojen verhojen mittojen mukaan, lisäsimme niihin vain hieman pituutta. Ompelin saumat tavallisella suoralla ompeleella, ja tällä kertaa leikkasin kankaista ensin hulpiot pois, sillä ne olisivat muuten tehneet sivusaumoista aaltoilevat. Yläsyöttäjä oli kyllä ehdoton tässä työssä, sillä en kovinkaan usein käytä nuppineuloja ommellessani, ja nytkin yläsyöttäjä auttoi ruutujen ja raitojen kohdistamisessa niin, että neulatyyny oli poissa käytöstä lähes koko ompelun ajan.


Mökillämme on todella suuri ulkohuussi, jossa on sekä ovessa että sisällä isot ikkunat. Oveen suunniteltiin valoa läpäisevä verho, ja samalla uusittiin myös sisäikkunan vanha verho. Kankaaksi valitsimme valkoisen puuvillakankaan, jossa on sinisiä ruutuja melko harvakseltaan, ja halusin vielä koristella sitä jollain kirjonnalla. 

Olen viime aikoina kirjonut paljon "vanhoja kuvioita", joita olen siis käyttänyt jo joskus aiemmin, ja nytkin päädyin tuttuihin ötököihin Outdoor Mini Life -kokoelmasta. Jahkailin erilaisten ötököiden välillä, mutta lopulta verhoihin laskeutui pari erilaista kärpästä. Tarkemmalla tutkiskelulla toinen ötököistä näyttääkin paarmalta, mutta sopii sitäkin paremmin mökillemme.




Koska kärpäset olivat vain parin sentin kokoisia, kirjoin niitä useampia eri puolille verhoa. Värivalinnat olivat alkuperäiset tai vain hieman muunnellut, jotta ne näyttäisivät mahdollisimman aidoilta. Ja siltä ne kyllä näyttivät, niin kirjonnan aikana kuin valmiina verhoinakin. Nämä verhot olivat hyvä muistutus siitä, miten pienelläkin yksityiskohdalla saa muuten melko tavallisista tekstiileistä todella kivat ja omannäköiset. Verhojen yläreunassa on ommeltu kuja verhovaijerille, ja ikkunan verhon kiinnitinkin verhovaijerilla sekä ylä- että alareunastaan, jottei se turhaan lepata oven ollessa auki.