lauantai 31. tammikuuta 2015

Tikkihiiri

Tein jo pidemmän aikaa sitten Tikatan kirjontakurssilla omasta piirroksestani kirjontakuvion, jota en kuitenkaan ollut kirjonut mihinkään työhön. Hiiri on peräisin mummolleni tekemästä äitienpäiväkortista, ja harjoittelin tekemään omasta kuvasta sekä ääriviiva- että täyttötikkikuvion.



Olen ihastellut Pinterestissä erilaisia kirjottuja tauluja, jotka on kehystetty perinteiseen puiseen kirjontakehykseen ja halusin tehdä jonkin samankaltaisen, joten päätin viimein tehdä tikkihiireni kankaalle ja laittaa sen johonkin kodissani esille. Kirjoin kuviosta vain ääriviivat, sillä alkuperäiset värivalintani, sininen ja vaaleanpunainen, eivät nyt enää vaikuttaneetkaan niin yhteensopivilta...



Hiiri mahtui hyvin 120x120mm kehälle. Laitoin kehään kaksinkertaiset tukikuidut, sillä käyttämäni kangas oli melko ohutta.


Käytin kirjontalankana Gütermannin Cotton 30 -puuvillakirjontalankaa, ja huomasin heti kirjonnassa, että langankireyttä piti löysätä, aika reilustikin. Muutamat ensimmäiset tikit ehtivät hieman nostaa alalankaa, mutta en kokenut tarpeelliseksi purkaa ja aloittaa työtä alusta. Katsotaan ajan kanssa, alkaako nuo parit tikit ärsyttämään vai huomaanko niitä enää viikon päästä. Nurjasta tuli yllättävän siisti, vaikka kuvio oli itse tehty.


   
Lopuksi poistin tukimateriaalit ja silitin kankaan, ja pingotin sen puiselle kirjontakehykselle. Vanhemmillani taitaakin olla näitä raameja jemmassa enemmänkin mummoni ja Kaija-tätini perintöinä, joten tässäpä on nyt kiva tapa saada ne käyttöön ja esille, vaikkei niitä työvaiheissa enää tarvitsisikaan.


torstai 29. tammikuuta 2015

Kolibri


Kuten olen täällä blogissakin kertonut, pidän kaikenlaisista linnuista - niin luonnossa kuin esimerkiksi tekstiileihin ikuistettuina. Muistini pätkii niin, etten muista mistä olen tämän pienen kolibrin napannut, mutta veikkaan jonkin Pfaffin kirjontakoneen omaa kuviokokoelmaa. Tämä kolibri on kuitenkin ollut mielessäni jo pitkään, mutta nyt suunnitellessani pientä pakettia siskolleni päädyin kokeilemaan sitä pyyhkeelle kirjottuna. Pikkupyyhe on niin näppärä tapa kokeilla jotain kuviota livenä: ei harmita, vaikkei siitä tulisikaan hyvä, sillä pyyhettä voi käyttää huonommallakin kuviolla koristettuna.


Tähän tipuseen tuli jopa yhdeksän väriä, mutta osaa vain muutamia tikkejä. Noudatin alkuperäisiä värejä melko tarkasti, sen mukaan mitä värejä minulla itselläni jo on, mutta tästä saisi tehtyä hyvinkin erinäköisiä versioita muutamalla värinvaihdolla.



Pyyhkeen päälle tuli perinteiseen tapaan kerros veteenliukenevaa Inspiran Aqua Magicia, josta leikkasin lopuksi isoimmat palat irti ja loput pesin pois. Kolibrin siivessä on aika vaaleanvihreitä kohtia, jotka eivät tahdo nyt erottua kuvassa kovin hyvin, mutta lähempää tarkastellessa värierot kyllä erottuvat hyvin.



Valmis pyyhe on tässä kuvassa vielä pesemättä, mutta pestynä se päätyi pakettiin parin yksivärisen pyyhkeen ja metallikorin kanssa. Petra, kiitos avustasi, toivottavasti kori ja pyyhkeet löytävät paikan kylppäristänne!